Kiinalaisia on hirveän suuri määrä. Kiinalainen kommunikoi toisen kanssa huutamalla, ilkeilemällä ja vittuilemalla. ”Oletko idiootti?! Tämä riisi on paistettu ihan väärin!” Huutaa asiakas kokille. ”Itse olet idiootti! Näin riisi on aina paistettu!” Huutaa kokki takaisin asiakkaalle.
Kiinalaiset muuten huutaa koko ajan. Meille ja toisilleen. #helvetistäitään
— Juuso Jokinen (@juusojoo) June 3, 2013
Kommunikointi saattaa kuullostaa hiljaisesta suomalaisesta erittäin kiusalliselta. Ei ymmärrä sanaakaan mitä se huutaa, mutta joku hätä sillä varmasti on. Tuntui kuin olisimme kuulleet maailman pahimmat kiroukset taksikuskin toimesta kun ei suostuttu maksamaan tietulleja matkalla muurille koska niiden piti kuulua taksimatkan hintaan.
Kiinalainen, joka jakaa valtionsa 1 353 821 000:n muun kiinalaisen kanssa joutuu tekemään itsestään numeron jos aikoo pärjätä. Tämä opitaan jo pikkulapsena. Kaino pyyntö hiekkalaatikolla harvoin tehoaa, kun jakaa leikkipaikan miljardin muun kanssa. Tahto pitää huutaa läpi. Mielellään kirosanojen kanssa. Oi sitä meteliä.
Kiinalainen kantaa huutavaa lastaan sylissään niin kauan kun jaksaa. Ei ole eriskummallista nähdä 45-kiloista kiinalaisäitiä joka kantaa sylissään melkein yhtä painavaa lasta. Eikös nuo lapset osaa itse kävellä? Saimme selityksen tälle. Kiinan laki sanoo, että naista jolla on lapsi sylissään, ei saa pidättää. Ja sitten lapsi taas huutaa. Ja äiti huutaa takaisin.
Jos aikomuksenasi on viettää rauhallinen loma hiljaisuudessa, älä mene Pekingiin.
Ai niin! Jokaisessa kielessä on mutina, jota hoetaan kun mietitään mitä sanotaan. Suomalainen sanoo ”ööö…” Englantilainen ”um…” jne. Kiinalainen sanoo huutamisen välissä jotain, joka kuullostaa ihan ”nigga, nigga, nigga…” Näin sanoen kiinalainen siis miettii mitä hän seuraavaksi huutaa. Hän ei siis välttämättä ole rasisti.
Tämä kirjoitus on kirjoitettu Pekingissä vierailleen suomalaisen näkökulmasta. Kaikki kiinalaiset eivät välttämättä ole ihan samanlaisia. Toivottavasti eivät.